Tämän artikkelin tarkoituksena on selventää, mitä asioita tulisi valaistussuunnittelussa ottaa huomioon jotta valaistuksesta tulee tasapainoinen ja miellyttävä.

Pöytävalo

Mitä otetaan huomioon valaistuksen suunnittelussa?

Valaisimien lähtökohtainen idea on antaa tarvittava määrä valoa, jotta ihminen kykenee toimimaan. Kaikkihan sen tietävät, että valoa tarvitaan näkemiseen. Satoja vuosia sitten olimme alati vaihtelevan päivänvalon tai kehnojen keinovalojen armoilla. Vasta kaasu- ja hehkulamppujen keksiminen mahdollisti suuren valotehon luomisen eri alueille. Näihin aikoihin alettiin myös tarkkailemaan ja tutkimaan valaistustasoja ja arvioimaan riittäviä luminanssitasoja eri tyyppisille alueille ja tehtäville.

Silmä

Työympäristöjen valaistuksessa keskitytään visuaaliseen suorituskykyyn, joka tarkoittaa objektien ja yksityiskohtien havaitsemista. Visuaalinen suorituskyky paranee valotehon kasvaessa, mutta 1000 luxin valaistusvoimakkuuden jälkeen häikäisy alkaa laskemaan suorituskykyä. Rensselaer Polytechnic Institute:n professori E. Fred Schubert on kirjoittanut kirjan LEDeistä, ja hän käy kirjassaan tarkemmin lävitse ihmissilmän ominaisuuksia ja fotometriaa kappaleessa Human eye sensitivity and photometric quantities

Yksinkertaisia tehtäviä voi suorittaa pienessäkin valossa, mutta mitä tarkempaa työta ollaan tekemässä, sitä enemmän valoa työpisteellä tarvitaan. 20 luxin valaistusvoimakkuudessan voidaan erottaa ihmisen kasvonpiirteitä, vähintään 200 luxia tarvitaan kun työtä tehdään säännöllisesti ja vaativammissa tehtävissä voidaan tarvita useita tuhansia luxeja valoa, esimerkiksi teräksen ja kuparin kaverrukseen standardi SFS-EN 12464-1 vaatii 2000 luxin valaistusvoimakkuuden.

Valaistusvoimakkuus

Julkisella puolella käytetään valaistusstandardia SFS-EN 2464-1, joka määrittelee tarvittavat valaistustasot eri tehtäville. Standardissa on myös annettu vaatimuksia työalueen valaistuksen tasaisuudesta eli kontrastista työalueen ja sen välittömän läheisyyden välillä. Vaatimuksia on myös annettu koko tilojen tasaisuudesta. Mikäli valaistusta suunnittelee pelkästään standardien pohjalta, pelkästään keskittyen vaadittujen arvojen täyttämiseen, voi jotkut pitää valaistuja tiloja monotoonisina ja tylsinä, ja liian suuret kontrastierot voivat tuntua levottomilta ja ärsyttäviltä. Julkisen puolen kohteissa pääpaino valaistuksen suunnittelussa on enemmän energia- ja kustannustehokkuudessa.

Lisää valaistusvoimakkuuksista voitte lukea artikkelistamme "Valaistusvoimakkuudet teollisuudessa ja kodin tiloissa."

Toimisto

Kun valaistussuunnitelmalla haetaan tiettyä visuaalista ilmettä, ei suunnitelmaa voi tehdä pelkästään vaadittuja arvoja tuijottamalla vaikka standardien vaatimuksia noudattamalla päästäänkin optimaalisiin tuloksiin valaistusvoimakkuuksien ja tasaisuuksien suhteen.

Vaadittujen arvojen täyttämisen lisäksi tulisi myös suunnitelmissa huomioida itse valaisimen, valaistavan kohteen ja kohteen havaitsijan välinen vuorovaikutus sekä soveltaa kognitiivisen psykologian lakeja näkemisen ja aistimusten suhteen. Käytännössä ihmisen silmät näkevät ympäristönsä kaksiulotteisena ja näkevät ympäristönsä hieman eri kulmista.

Tämä visuaalinen data kulkeutuu hermostoja pitkin aivoihin, jotka prosessoivat tämän datan ja luovat meille syvyysvaikutelman ympäristöstämme. Valon ja varjojen avulla aivot pystyvät prosessoimaan tämän tiedon helpommin.

Kohdevalo

Diffusoiva ja suunnattu valo

Yksinkertaisena esimerkkinä aiheesta voidaan pitää auringon valoa: auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta valo on suunnattua ja kontrastierot ovat suuria kun taas pilvisenä päivänä valo on diffusoivaa jolloin varjojen rajat eivät välttämättä erotu kunnolla.

Diffusoiva valo Diffusoiva valo

Diffusoivaa valoa luo laajat tasaiset pinnat, kuten esimerkiksi valopaneelit ja valokatot. Sisätiloissa diffusoiva valo heijastuu seinä- ja lattiapinnoista ja luo tasaisen, pehmeän valon ja luo vähemmän varjoja ja heijastuksia.

Suunnattu valo Suunnattu valo

Suunnattua valoa tulee pistemäisistä, kapeakeilaisista valonlähteistä ja se luo varjoja valaistaviin kohteisiin ja tekstuureihin sekä luo vahvempia heijastuksia peilimäisiin esineisiin. Kohdevaloilla voidaan luoda dramaattisia efektejä kun kapeakeilaisen valaisimen valo ei heijastu seinistä. Tätä tekniikkaa käytetään yleensä esineiden esiintuomiseen.

Nykyajan kehitys valaistusalalla on antanut suunnittelijoille valtavasti työkaluja ja mahdollisuuksia erilaisten valaistusratkaisujen muodossa. Esimerkiksi kohdevalojen laaja valaisukulma repertuaari yhdistettynä hyvään suunnattavuuteen antaa mahdollisuudet suunnata valo täsmälleen haluttuun paikkaan vaikka valonlähde ei olisikaan aivan valaistavan kohteen välittömässä läheisyydessä.

Muodonanto

Toinen tärkeä asia tilojen ja muotojen hahmottamisessa on muodonanto. Ilman syvyysvaikutelmaa, meidän on vaikea erottaa esineitä ja ihmisiä sekä esineiden asentoa ja pinnan muotoja. Varjot ja valo ympäristössämme ovat tärkeäitä hahmottamiskykymme kannalta.

Jos tarkastelemme esimerkiksi palloa täysin diffusoivassa valossa, meidän on vaikea hahmottaa sen avaruudellista muotoa (kolmiulotteisuutta). Heti kun palloon kohdistetaan suoraa valoa, saamme heti paremman käsityksen pallon muodoista sen tekemien varjojen avulla. Sama ilmiö esiintyy esimerkiksi teksturoiduilla tehosteseinillä ja reliefeillä, ilman kohdennettua valoa niiden pinnan muotoa voi olla vaikea tulkita.

Vaikka kohdennettu valaistus on tärkeää osa kolmiulotteista hahmottamista, tulee kuitenkin mielessä pitää, että liian voimakas suora valo heikentää hahmottamista, sillä pinnan muodot voivat jäädä voimakkaan suoran valon aiheuttamille varjoalueille.

Valaistussuunnittelun idea onkin tasapainotella diffusoivan ja kohdennetun valon suhdetta ja luoda näistä tasapainoinen kokonaisuus jolloin tilassa on sekä hyvä yleisvalaistus että sopiva määrä kohdennettua valoa muodonantoa varten.

Alla olevien kuvien on tarkoitus demonstroida kuinka yleis- ja kohdevalojen yhdistely luo tilasta miellyttävän ja mielenkiintoisen oloisen.

Kohdevalo Kohdevalo

Kohdevaloilla saadaan aikaan dramaattisiakin efektejä, mutta tila jää muilta osin varsin pimeäksi.

Yleisvalo Yleisvalo

Yleisvalon avulla tila saadaan kokonaan valaistua, mutta se voi näyttää hieman tasapaksulta ilman kontrastieroja.

Yhdistetty Kohde- ja yleisvalo yhdessä

Kun yleis- ja kohdevalaistus ollaan yhdistetty, saadaan koko tila valaistua ja luotua mielenkiintoa herättäviä kohtia. Näin tila näyttää mielenkiintoisemmalta ja viihtyisämmältä.

Työvalaistus

Kohde- ja yleisvalon lisäksi toimivaan valaistukseen kuuluu myös työvalaistus. Työvalaistuksen tarkoituksena on tuoda lisävaloa työpisteille ja paikkoihin, missä sitä kaivataan enemmän jonkin tehtävän tai aktiviteetin suorittamiseen. Asuinrakennuskohteissa työvalaistusta kaipaavia kohtia asunnossa ovat esimerkiksi keittiön ja kodinhoitohuoneen työtasot, lukunurkkaus olohuoneessa tai vaikkapa kotitoimiston työpöytä.

Työvalaistuksen toteuttamiseen löytyy monia tapoja, usein työpöydillä näkee suunnattavia pöytävaloja kun taas keittiön työtasoa valaistaan nykyään valonauhojen avulla.

Lue täältä lisää työhuoneiden valaistuksesta.


Julkasija: Winled Oy, Lauri Laine
Julkaistu : 01.05.2018

Lue myös