Valaistus on tärkeä osa maataloutta, sillä sen avulla voidaan vaikuttaa (siipi)karjan tuotantoon. Valaistuksen avulla voidaan pitkittää karjan päiviä, joka esimerkiksi kiihdyttää lehmien maidontuotantoa. Joidenkin tutkimusten mukaan valaistuksen avulla voidaan myös vaikuttaa siipikarjan käyttäytymiseen, esimerkiksi infrapunavalaistus saattaa aiheuttaa kanoissa aggressiivisuutta, kun taas liiallinen hämäryys saattaa joissain tapauksissa lietsoa pelkoa. Tämän takia tiloihin kannattaa tehdä huolellinen valaistussuunnitelma, jotta valaistuksella saataisiin aikaan positiivia vaikutuksia eläimiin ja vältettäisiin negatiiviset vaikutukset.
Valaistusvoimakkuudet maataloudessa
Erilaisilla eläimillä on erilainen valaistuksen tarve, joka tulee ottaa huomioon valaistusta suunniteltaessa. Lisäksi valaistuksessa tulee ottaa huomioon ihmisen eri työtehtäviin tarvitsema valonmäärä, jotta työt saadaan suoritettua helpommin ja turvallisemmin. Valaistus kannattaakin toteuttaa ohjauksen avulla, jolloin työtehtävien ajaksi saadaan korkeampi valaistus ja muuten valaistus voidaan pitää eläimille sopivassa tasossa.
Maataloudessa valaistusvoimakkuudet eri tiloissa ovat seuraavanlaiset:
| Tila | Valaistusvoimakkuus (lx) |
|---|---|
| Navetta ja pihatto | |
| Yleisvalaistus | 60-100 |
| Erillinen lypsyasema | 200-250 |
| Nuoren karjan tila | 40-60 |
| Lihasikala | |
| Yleisvalaistus | 40-60 |
| Porsitussikala | |
| Yleisvalaistus | 40-60 |
| Porsituskarsinat | 60-100 |
| Makuupaikka | 20-30 |
| Kanala | 10-20 |
| Talli | 20-50 |
| Maidonhuolto-, pakkaus-, valvonta ja kirjanpitotila | 150-300 |
Tuet maatalouden valaistuksen investointiin
Tuettavalle tuotantorakennukselle on määritetty valaistusvoimakkuudet, jotka pitää toteutua, jos hakee ja saa investointiavustusta. Maa- ja metsätalousministeriön asetus valaistuksen vähimmäisvoimakkuudesta: Eläintilan yleisvalaistus 150 lux (kahden metrin korkeudella), lypsyasema 250 lux (utarekorkeudella), nuoren karjantila 100 lux (kahden metrin korkeudella).
Maatalouden investointituista voitte lukea lisää Ruokaviraston-sivuilta.
Maatalousvalaistus LED-valaisimilla
Ledeillä on erittäin pitkä käyttöikä muihin valaisintyyppeihin verrattuna. Markkinoille tulevat uudet ledit voivat kestää 50 000 – 100 000 h, tai jopa enemmän. Vertailun vuoksi, tyypillisen hehkulampun käyttöikä pyöri 10 – 25 % hujakoilla ledien käyttöiästä.
Ledit ovat myös erittäin energiatehokkaita, sillä ne eivät tuhlaa energiaansa lämpiämiseen (kuten hehkulamput) ja tuottavat suunnattua valoa (180 asteeseen asti). Suunnatun valon ansiosta itse valaisimiin tarvitaan vähemmän osia, jolloin kustannukset laskevat hieman.
Suurin valittamisen aihe led-valojen kanssa on niiden hinta, mutta hinnat ovat laskeneet tasaisesti sitä mukaan, kun ledien käyttö yleistyy laajemmin. Alkuinvestointi ledien kanssa on kuitenkin vielä suurempi kuin muiden valaisintyyppien kanssa, mutta investointi maksaa kuitenkin itsensä varsin pian takaisin energiansäästön kautta. LED-valaistuksen tuomista energian säästöistä voitte lukea lisää Arlan-artikkelista.
Suurpainenatriumlamput (HPS & LPS)
Hyvät puolet
Natriumlamppuja on käytetty 1930-luvulta asti ja se on ollut tehokas tapa valaista laajoja alueita. Natriumlamppujen tuottama valo toimii taajuudella, jolla ihmissilmä havaitsee sen herkästi, joten valaisimet eivät tarvitse niin paljon tehoa tuottaakseen tarvittavan määrän valoa. Pitkästä syttymisajasta huolimatta (5-10 minuuttia), matalapainenatriumlamput (LPS) syttyvät uudelleen lähes välittömästi sähkökatkoksen jälkeen. Natriumlamput ovat olleet tähän asti omassa luokassaan kestävyyden ja energiatehokkuuden suhteen. Viime aikoina markkinat vallanneet edulliset LED valaisimet ovat vastanneet haasteeseen ja ohittaneet natriumlamput käyttöiässä ja energiatehokkuudessa. Vaikka Maa- ja metsätalousministeriö suositteleekin suurpainenatriumlamppujen käyttöä ohjeistuksissaan, tuntuu siltä, että nämä ohjeistukset ovat LED tekniikan kehittyessä jääneet päivittämättä ajan tasalle.
Huonot puolet
Natriumlampuilla on markkinoiden huonoin värintoisto. Varsinkin LPS-lamput ovat monokromaattisia, jolloin valaistu kohde näyttää enemmän varjoiselta ja hämärältä, eikä lainkaan sen väriseltä mitä esimerkiksi päivänvalossa. HPS-lamput omaavat vähän paremman värintoiston, mutta lähes mikä tahansa muu markkinoilla oleva valaisin toistaa värit paremmin.
Pitkä syttymisaika. Valon sytyttyä se alkaa höyrystämään natriumia lampun sisällä. Valo on täydessä tehossaan vasta, kun natrium on muuttunut plasmaksi (joka voi joissain tapauksissa kestää jopa 10 minuttia). Valo näyttää aluksi punertavalta vaihtaa normaalin käyttölämpötilansa saavuttaessaan sävyään keltaisemmaksi.
HPS-valot sisältävät pieniä määriä myrkyllistä elohopeaa. Polttimoiden sisällä oleva elohopea on myrkyllistä raskasmetallia ja se täytyy ottaa huomioon käyttöikänsä päähän tulleita polttimoita kierrättäessä.
Natriumlamput ovat suuntauksettomia. Suuntauksettomat polttimot säteilevät valoa joka suuntaan (360 astetta), joka tarkoittaa, että osa valaisimen valotehosta heijastetaan erinäisten peilipintojen (valaisimen heijastinkuvun) kautta valaistavaan tilaan. Valon heijastaminen vähentää energiatehokkuutta ja lisää osittain itse valaisimien yksikköhintaa, sillä niiden valmistamiseen tarvitaan enemmän osia, jotta valo saadaan suunnattua oikeaan suuntaan.
Valon vaikutus eläimiin
Erilaisella valaistuksella voidaan vaikuttaa eläimiin aivan kuten ihmisiinkin. Valaistussuunnittelussa tulee ottaa huomioon eläinten tarpeet, jotta valaistuksella saadaan aikaan hyötyjä ja vältetään negatiiviset vaikutukset eläimiin.
Valo vaikuttaa eri eläinten aineenvaihduntaan merkittävästi. Lisääntynyt valon intensiteetti lisää entsyymitoimintaa, nopeuttaa aineenvaihduntaa ja suolojen liukoisuutta sekä nostaa mineraalien määrää protoplasmassa. Kaasujen liukoisuus laskee kirkkaassa valossa.
Luonto ja elämä kehittyi päivittäisten ja kausittaisten ympäristönmuutosten ympärillä, joten on luonnollista, että kasveilla ja eläimillä on sisäinen rytmi, jonka mukaan ne sopeutuvat alati muuttuvaan ympäristöönsä. Valaistuksella voidaan siis vaikuttaa myös eläinten biologiseen kelloon.
Valaistuksen vaikutus nautoihin
Kuten monilla muillakin eläimillä, nautojen lisääntyminen on tiiviisti yhteydessä vuodenaikaan ja valaistukseen. Liian heikko valaistus voi alentaa tiinehtivyyttä, kun taas 100 – 250 luxin valaistusvoimakkuus parantaa sitä. Joidenkin tutkimusten mukaan vuorokausittaisen valoisen ajan pidentämisellä voidaan nostaa naudan maidontuotantoa.
Valaistuksen vaikutus lampaisiin
Valaistuksella voidaan vaikuttaa villan kasvuun. Talvella villan kasvu on luonnollisesti minimissään vähäisen luonnonvalon takia, kun taas keväällä se on maksimissaan. Lampola tulisikin suunnitella niin, että keinovalaistuksen lisäksi siellä on tarpeeksi ikkunoita kevät- ja kesäkuukausille. Valaistuksen avulla voidaan myös vaikuttaa joissain määrin lampaiden lisääntymiseen.
Valaistuksen vaikutus sikoihin
Siat tarvitsevat tarpeeksi valoa, että ne pystyvät tunnistamaan toisensa, kommunikoimaan ja näkemään karsinan ympäristön hyvin. Tilaan ei kuitenkaan pidä tykittää valoa aivan rajattomasti, sillä sikojen silmät eivät ole tottuneet todella kirkkaisiin valaistusolosuhteisiin.
Vaikka keinovalaistuksella tuskin päästään sellaisiin valaistustehoihin, minkä siat tuntisivat luotaantyöntäväksi, korkean intensiteetin, kuten kohdevalojen, käyttöä sikaloissa tulisi välttää. Siat nukkuvat mieluiten himmeässä valaistuksessa tai pimeässä, joten karsinan makuualueita ei tule valaista kovin paljoa.
Defra (Department for Environment, Food & Rural Affairs) mukaan sioilla, jotka elävät sisätiloissa ilman auringonvaloa, tulisi olla vähintään 40 luxin valaistusvoimakkuus minimissään 8 tuntia päivässä. Tämä arvo perustuu erääseen tutkimukseen, jonka mukaan siat tarvitsevat 40 – 80 luxin valaistusvoimakkuuden erottaakseen esineitä näkökentästään.
Valaistuksen vaikutus kanoihin
Valaistus vaikuttaa kanojen munantuotantoon ja sukupuolikypsyyteen. Kanan poikasilla saa ensimmäisten elinviikkojen aikana olla melko voimakas (noin 25 – 30 luxin) valaistusvoimakkuus, jotta poikaset löytävät ravinnon ja veden helpommin. Tämän jälkeen valaistusvoimakkuutta voidaan vähentää 5-10 luxiin. Munitus- ja broilerihallissa valaistusta ei kuitenkaan ole suotavaa pudottaa alle 5 luxin.
Valaistuksen vaikutus hevosiin
Valaisinten sijoittelussa tulee muistaa, ettei hevoset saa ylettää niihin. Tallissa tulee olla tasainen valaistus, sillä liialliset varjot saattavat hermostuttaa hevosia. Tallin yleisvalaistuksen on hyvä olla minimissään 60-100 luxia, maneeseissa vähintään 150 hevosen silmien (kahden metrin) korkeudella.
Maatalouden valaistussuunnittelu
Mietityttääkö valaisinten määrä, niiden teho tai asennuskorkeus? Ammattitaitoiset suunnittelijamme hoitavat valaisinlaskennat käden käänteessä. Ota rohkeasti yhteyttä valaistussuunnitteluun: valaistussuunnittelu@winled.fi
Olemme olleet toteuttamassa useita maatalouskohteita ja esimerkin navetan valaistuksen uusimisesta voitte lukea Kemijärven referenssikohteestamme.
